Yrityshäpeästä.

Se iski ihan yllättäen. En osannut yhtään odottaa. Yksi päivä olin innoissani ja ylpeä siitä, mitä olin saanut aikaan ja seuraavana päivänä SE oli tullut kylään. Ei mitenkään toivottuna. Ensin olin hämmentynyt, en ymmärtänyt mistä alakulo, väsymys ja päättämättömyys johtuivat.

Omien palveluiden suunnittelu ja tekstin tuottaminen oli hankalaa. En tiennyt miten olisin yritystäni kuvaillut, millainen haluaisin sen olevan nyt tai millainen toivoin sen olevan tulevaisuudessa. Yritin miettiä asiakaskuntaani, mutta ajatus siitä, että kumartaessani yhdelle pyllistäisin toiselle, tuntui sietämättömältä. Ominaislaatuni ja räväkkyyteni tuntuivat väärältä. Yhtäkkiä halusin olla harmaa ja sopia kaikille.

Onneksi muut osasivat kyseenalaistaa ja pysäyttää: ”Mikä sua vaivaa?” Ja sitten vihdoin osasin pukea sen sanoiksi: Minua hävettää. Sen myöntäminen tuntui tyhmältä ja nololta. Eihän tässä nyt pidä hävetä, vaan takoa kun rauta on kuumaa. Myös häpeän määrittäminen oli vaikeaa. Mikä minua hävettää ja miksi? Ja sitten sain kiinni: minua hävetti ajatus siitä, että mokaisin, tekisin väärin, olisin vääränlainen, naurunalainen, liian sitä tai tuota. Että minusta ei pidettäisi. Tai minua pidettäisi huonona.

Järjellä ei ole tämän tunteen kanssa mitään tekemistä. Järjellä tiedän, että moka on lahja. Että vaikka kuinka mokailisin, maailma ei kaadu, kukaan ei kuole, minä en ole sen huonompi ihminen.

Välillä tekee kaikesta kurjuudesta huolimatta hyvää pysähtyä tunteen äärelle. Miettiä mistä tunne johtuu ja miten siihen suhtaudun. ja miten pääsen tunteen aiheuttamasta kuopasta ylös. Tässä kohden kiitän niitä, jotka lounaspöydässä sanoivat ”Nyt kertakaikkiaan lopetat ton. Toi ei tee hyvää ja on täysin aiheetonta”.

Minun yrityshäpeääni auttoi sen oivaltaminen, että osaksi häpeäni kumpusi siitä, että koin, että yritykseni täytyy aloittaa alusta. Vaikka minulla on yli 10 vuotta kokemusta valmentamisesta ja ohjaamisesta, yritykselläni kokemusta on nolla. Mutta onneksi sain tästä ajatuksestani kiinni ja puhuin itselleni lempeästi ”Sinun osaaminen ei ole kadonnut”.

Uusi yritys on ihana ja tuore asia ja tavallaan saa aloittaa alusta. Mutta se ei tarkoita, että osaaminen, kontaktit ja kokemus nollaantuisi, vaan ennemmin se tuplaantuu.

Ja vielä vinkit kuopasta ylös nousemiseen:

- Kaiva esiin vanhat asiakaspalautteet. Lue niistä erityisesti ne kohdat, jotka koskevat sinua tai sitä, mitä asiakas on saanut avullasi. Muistele näitä ihmisiä, jotka ovat antaneet sinulle hyvää palautetta ja pitäneet siitä, mitä ovat sinulta saaneet. Muistele kuinka he ovat kasvaneet prosessissa.

- Sitten muistele niitä hetkiä omalla urallasi, jolloin olet sanonut itsellesi, että hitsi mä hoidin tän hyvin. Mä onnistuin, mä osaan, mä olen hyvä. Muistele hetkiä tarkkaan, missä olit, mitä sinulla oli päälläsi, miltä onnistuminen tuntui sun kehossa. Muistele sitä hyvää oloa, joka virtasi sun sisään. Hengitä muutama kerta syvään ja koeta tavoittaa tuo tunne ja olo.

- Kertaa itsellesi asettamia tavoitteita ja unelmia. Mitä kohti sinä olet menossa? Miksi halusit ryhtyä siihen, mihin olet ryhtynyt? Mitä hyvää siitä seuraa? Muistuta itsellesi miksi teet sitä mitä teet. Kirjoita siitä vaikka lista tai runo.

- Ota lopuksi voima-asento. Se voi olla perinteinen supersankariasento tai jokin muu asento, jossa sinulle tulee hyvä ja voimakas olo. Jos tunnet ylpeyttä itsestäsi tai muita tässä kohden positiivisia tunteita, voit asettaa käden näiden tunteiden päälle ja koittaa laajentaa ja kasvattaa näitä tunteita. Palaa sitten takaisin asentoon. hengitä hitaasti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ja anna valoisan tulevaisuuden, rohkeuden ja päättäväisyyden vallata mielesi.

Previous
Previous

Sateenkaaritukka ja luottamus

Next
Next

Aloittamisen vaikeus